Kauhuelokuva (Horror movie)

d
Kuvauspaikkaan tutustumista sekä päivän kuvauksiin valmistautumista.


Tarkkaa kameran asettelua ja näyttelijöiden ohjastamista.



Pirteitä tunnelmia kuvauspaikan lähistöltä.


Statiivin pahoinpitelyä kuvaustauolla.


Hyytävää kauhua!


Vertailukohteena loput kädestä.

Oletteko muuten huomanneet..

Että kaikki DVD-leffojen kannet näyttävät aivan samalta? Katsokaapa vaikka niitä hyllyrivistöjä siellä videovuokraamoissa. Ensin tämä erikoinen asia koski vain jenkkilässä tehtyjä actionleffoja, eikä siinä vielä mitään.

Mutta nyt ilmiö on levinnyt myös muiden maiden elokuvankansiin, eikä vain toimintaelokuvien, sillä nyt myös kaikki kauhu- ja draamaleffat näyttävät aivan samalta. Tässä on erinomainen tyyppiesimerkki DVD-elokuvien kansista:



Kannessa on kaksi isoa pärstää, iso kromattu hopeanhohtoinen teksti, joka on tietenkin elokuvan nimi sekä ihmeellinen, tumma ja puna- tai oranssisävyinen värimaailma. Kaikissa kansissa isot pärstät ovat vakavia tai ne huutavat. Kansi on naurettavan tumma ja sävyt ovat ylilyödyt, näin on saatu aikaan "perustyylikäs" vaikutelma.

Mutta samanlaiset stereotypiat koskevat myös muiden tuotteiden kansia. Esimerkiksi kaunokirjallisuuden klassikoiden kannet ovat aina hieman saman näköisiä. Kannessa on jotain hämärää grafiikkaa, joka noudattelee outoa 70-lukulaista estetiikkaa. Yleensä kaunokirjalliset teokset ovat myös mahdollisimman luotaantyöntävästi ja vaikeasti nimettyjä, kuten esimerkiksi "Naulasade", "Kuka hän oli, kysyi Mary-Ann", "Lottohäviö ja kymmenen muuta sattumaa" (novellikokoelma), jne. jne.



Huumorisarjakuvat ovat sitten taas täysin toinen ääripää. Niiden kannet ovat yleensä yksinkertaisia ja niissä voi esiintyä melkeinpä mitä vain. Olipa kansikuva sitten värillinen tai väritön, on sen oltava simppeli ja yksinkertainen. Raamit tämän kuvan ympärillä tuovat myös tyyliä muuten tylsään kansikuvaan. Yleensä kansikuvat ovat ainut värillinen asia koko huumorisarjiksessa, sillä sitä on painettu pienellä budjetilla eikä huumorisarjista voi muutenkaan ottaa tosissaan tai kunnioittaa. Tämä on siis helppolukuista kertakäyttökamaa, mitä kansikuva jo välittömästi viestiikin.



Jos taas siirrytään huumorisarjakuvasta vakavaan sarjakuva-albumiin, tyyli muuttuu oitis viimeistellymmäksi sekä huolitellummaksi. Kansikuvaan on ilmiselvästi panostettu ja se on vetoava. Sama linjaus koskee scifi- dekkari- jännitys- sekä muuta roskakirjallisuutta. Näissä edellämainituissa teoksissa nimet ovat myös paljon vetävämpiä kuin oikeissa kaunokirjallisissa teoksissa. Nimen pitää lyödä päin kasvoja ja saada kirjakaupassa haahuilevan silmä tarttumaan kyseiseen otsikkoon.



Musiikkialbumien kannet ovat näihin verrattuina melkoisen vapaata aluetta, tosin niidenkin joukossa on muutamia tyyppiesimerkkejä, tässä pari niistä:



Simppeli, mustaa taustaa vasten olevat teksti ja jokin grafiikka tai kuva. Hyvin toteutettuna hieno ja jättää vielä monia vaihtoehtoja. Toinen esimerkki on:



Kannessa on jokin hieno, hauska, erikoinen, ovela tai nokkela valokuva, jota on voitu käsitellä. Kannessa voi myös olla jokin valokuvamainen maalaus. Tekstillä ei tässä tapauksessa ole niin väliä, se voi olla joko kokonaan poissa tai sitten vain pienempänä jossain nurkassa.

Aivosiirto

Uusi video julkaistu, plaah plaah!

Coming Up Yours!

Noniin lapsukaiset! Randomheadsilta on kuukauden sisällä tulossa uusi videoklippi nimeltään Aivosiirto. Teos on ihan isänsä näköinen. Ensimmäistä kertaa leikkaajana olen minä, Harri, joka ei todellakaan ole mikään lupaus laadusta. Videon materiaali on koottu syksy 07 - kesä 08 välisenä aikana kuvatuista pätkistä. Julkaisemme linkkiä sitten tänne plögiin kun video on valmis. JuuTuubiin emme tule tätä videota laittamaan, koska se on varmasti aivan liian suurikokoinen mahtumaan, emmekä halua tinkiä upeista visuaaleista!

Narsismin nimessa

MINÄ menen nyt ulos, sytytän Smart-merkkisen savukkeen, imen sen höyryä elimistööni, palaan sisälle, avaan television ja katson Madventures-ohjelman. Sen jälkeen itken runkatessani itseäni uneen. Aamulla voisin käydä ostamassa Juissi-mehujuomaa.

Sponsored by Capitalism. Mun käsi näyttää siltä jätkältä joka huutaa siinä Scooter-bändissä kaikennäköistä. Ihan oikeesti, tää on pelottavaa. Se täriseekin.

Rauha hänen sielulleen.

On The Set & Indie Special Make-Up

...Ja kerrankin blogimaista kirjoittelua meidän blogissamme.

Nyt kun olen vihdoin tuon paskahelvetin lopun häämöttäessä palailemassa videoprojektien ääreen, ryhdyin pohtimaan maskeerausta ja puvustusta omissa projuissa.

Itsensä muokkaaminen ja roolien visualisoiminen on aina ollut luonteva osa Randomheadsin projekteja. Tässä malliesimerkki Joni Aaltosen toteuttamasta Ville Valon hahmosta. Mitä tuosta muka enää puuttuu?



Kyseinen kuva on materiaalia meidän valmistumattomasta Isosta Elokuvasta, joka ei ole edennyt paljoa mihinkään vaikka sitä suunniteltiin jo vuodelle 2006. Katsotaan nyt, jos vastaavaa projektia laitetaan vielä alulle uudestaan.




Tuossa on pari esimerkkiä äärimmäisestä maskeerauksesta. Kuvat ovat vuoden 2006 syksyltä, jolloin suunnittelimme erästä kauhuelokuvaa. Tuo arpisen ihon tekstuuri oli tarkoitus toteuttaa myös kulttilaishahmon kasvoille, mutta siihen asti en ehtinyt.




Ja kulttilaisista puheenollen tässä pari ristiretkeläishahmoa yön tunteina himmeinä. Meidän piti toteuttaa päiväsaikaan kokonainen ristiretkeläissaattue kaksimetrisine puuristeineen ja kaikkineen. Tuonkaan idean toteuttamiseen ei sitten tietenkään riittänyt aikaa. Kuvissa poseeraavat minä sekä Juha Peltomäki.



Edellisen oppilaitoksen abinoinnit olivat myös oiva tilaisuus harjoitella indiepuvustusta. Oheisessa kuvassa meikäläinen Marlon Brandon Kummisetänä. Harmi että toisesta hahmostani, mokukasteen ylikapteenista, ei ole kuvaa nähtävillä.

Ihmettelin näitä kuvia etsiessäni, että miksi näistä maskeerauksista ei ole ylipäätään enempää kuvia. Tästä lähin täytyykin alkaa napsimaan jokaisesta roolihahmosta still-kuvia. Ja kyllä sitä uutta liikkuvaakin kuvaa tietenkin mieluusti katselisi...

Sieluni valo vihreissä liekeissä

____ ___________ ____

"We became the outcasts of humanity.... The ones who thought people could use their minds for something good and pure.. We were deceived..."

Katson käsiäni, ne ovat tulessa. Mustat nahkahansikkaat käsissäni palavat, sulavat ja käpristyvät kasaan. Katselen ympärilleni, sali on pelkkää liekkiä ja tuhoa. Lattialla muutaman metrin päässä minusta makaa ruumis surkeana myttynä. Näen kuinka tuli ottaa sen ahnaasti syleilyynsä ja polttaa sitä. Ruumiin vaatteet roihuavat ja nekin käpristyvät kuoreksi mustan ruumiin ympärille. Omat vaatteenikin ovat tulessa.

Tämä tuli ei ole kuten kaikki muut tulet tässä maailmassa. Minun mieleni ei ole kuin ennen. Mieltäni ahdistaa, pelottaa, hirvittää ja sattuu samaan aikaan. Tunnen jonkin epäpyhän tiedon valtaavan aivojani, jonkin joka ei kuulu pääni sisään. Kauheita kuvia, tuskanhuutoja, epätoivoa ja ahdistusta. Huudan, mutta suustani ei kuulu ääntä. Salin seinät valuvat alas. Lasiseinät hajoavat mustuneiksi sirpaleiksi ja hajoavat pienemmiksi paloiksi.

Vihreät liekit polttavat huonetta ja ruumistani. Taukoamaton rummutus koko sielussani, tai paremmikin hermostossani, ei lopu. Hirvittävät pakkoliikkeet, järjestelmäni eivät enää toimi. Katson uudelleen käsiäni. Hanskoista ei ole enää mitään jäljellä, nyt ihoni ja lihaskudokseni palaa hohtavalla liekillä. Hohtava valo vaihtuu hiljalleen mustaan karrelle palaneeseen ihmisjätteeseen. Käperryn sykkyrälle, minuun ei enää satu. Ääreishermostojani ei ole enää olemassa, kipu on enää muisto. Nyt pääni tuntuu räjähtävän, mutta siihen EI.. SILTI... SATU.....!

Aeragh - hmn- aaaaaarh!!!! Sinisiä kukkia, y-säteitä, betonia, palavia ruumiita, galakseja vasten iäisyyttä, punaisia ja vihreitä silmiä samettikankaalla tuijottamassa, maailmojen tuhoa! Maailmojen tuhoa... Neuronit liekeissä... Molekyylit väistyvät.. Solut mutatoituvat... Kaikki järki katoaa tehdäkseen tilaa jollekin muulle, jollekin kauniimmalle,,,dd..--

Minun kehoni ei ole enää entisensä, valtavat siivet kasvavat siitä missä ennen oli selkäni. Palaneet soluni, mitä niistä on jäljellä, eivät enää pala vaan nyt ne uusiutuvat eksponentiaalista vauhtia. Hermostoni, mahtavaa! Minun ulkopintani on harmaata kuivaa tuhkaa, joka ei enää voi palaa. Mihin palaisi enää tuhka? Pintaa, lisää pintaa. Kuulen vanhojen tovereideni kutsuvan minua tuonpuoleisesta, muut yhdeksän enkeliä. Kutsun ne pääni sisälle, punaista valoa verensekaisessa hirmumyrskyssä. Olen feenikslintu ja olen uudelleensyntynyt.

Monimielinen persoonallisuuteni aistii tämän maailman liian laajalta alalta, yritän lopettaa prosessia. Pääni on resetoinut itsensä, nyt se luo sitä uudestaan levykkeeltä, mutta tämä levyke on isompi kuin pystyyyyyyynn kkäääässsiiitttämääääännnnnn--n---......!!!

::///--_//()()(..===000=0*==¨====///_______________((==()() 27#="?="%DONE

Pääni tuntuu hajoavan tuhansiin ja taas miljooniin osiin, mutta tietoa tulee vain lisää. Tietoisuuteni on keskellä merta, mustaa, syvää, vellovaa valtamerta. Vanhalla planeetalla, sitä ei siis tuhottukaan!

Harmaa valo rauhoittaa minua uudelleen. Nyt kaikki ei ole enää uutta, vaan samaa vanhaa, tuttua, kulunutta, nähtyä, ei! En minä tätä halunnut! Nyt tiedän kaiken, ymmärrän liian paljon, mutta siitä ei ole minulle mitään iloa. Seison keskellä Cerebuksen tähtisumua, kello 22:17... valokuva on kädessäni, klo 23:35, olen Merkuriuksessa... on toukokuun viides 2935, hammasrattaat tippuvat... John... Kristus ja uusi pakanoiden epäjumala samaan aikaan... Olen Minun Herrani Maailmanlopun Temppeli, viimeinen sovitus ja Karmean musiikin instrumentti... Se soi... Sinfoniaa... Vanhan Maan....

Minun on matkustettava lapsieni luo. On kulunut seitsemän vuotta tuosta hetkestä palavassa tornissa. Tietoisuuteni on tyyntynyt, vihani... sitä ei ole... kuulen muiden enkeleiden keskustelevan hiljaa matalalla äänellä päässäni. Katson jälleen käsiäni, ne ovat harmaat, poimuttuneet ja kuivat. Ihoni pinta on kuin suuri kartta kohokuvioineen, laaksoineen, jokineen ja teineen. Olen monessa paikassa samaan aikaan, mutta nyt olen jälleen täällä. Kello on 19:40, 3007, maailman huippu, minun maailmani. Lapseni, on aika.

Poikien juttuja

1. Aksu, 43v. Pitkä, roteva, hyväsydäminen.
2. Doris, 28v. Luotettava, perinteikäs ja hiljainen. Rakastaa kesää.
3. Viivi, 36v. Temperamenttinen, halukas ja viettelevä.
4. Suski 24v. Urheilullinen, leikkisä, pirteä. Tykkää bailata.
5. Sini 25v. Yksinäinen, hiljainen, luotettava.
6. Mimmi, 22v. Rauhallinen YH-äiti.
7. Leena 20v. Seurallinen, suloinen, seksikäs.
8. Fiona, 25v. Söpö, aktiivinen ja vireä.